Yhdentoista jälkeen starttasin tojohkalla matkaan taasen kohti Purina Centeriä ja tällä kertaa kääpiöpinseriköörin koulutusta Noora Keskievarin opastuksella.
Nooraa en ollutkaan ennen tavannut koulutuksen merkeissä, enkä kyllä siis muutenkaan. Mutta olipa positiivinen kohtaaminen! Noora on kouluttaja minun makuuni. Oli napakka, todella napakka ja vaativa. Ensimmäinen asia mitä Noora ankarasti karsi oli negatiiviset ja kielteiset ajatukset, että en osaa en pysty ei tästä mitään tule. Joku siellä vitsaili ääneen että ai kamalaa en osaa ei tästä mitään tule, kammoan tälläistä, niin pamautti Noora että kerran vielä kuulen tuon niin et tee mitään, nyt suu kiinni! Mahtavaa :D! Itsekkin tuohon sortuu ihan liikaa että en minä osaa enkä pysty (vaikka se tosiasia onkin, ehhehhh). Pitäisi vaan pitää ne mölyt mahassaan ja luottaa että perskeles kyllä minä pystyn! Koska niinhän se on että itse omia ajatuksiaan sitä johtaa ja niihin alkaa sitten uskoa. Nyt tämä tyttö yrittää edes hiukan parantaa tapojaan ja pitää kielteisiä en osaa en pysty ajatuksia agissa kauempana pääkopastaan. Nih.
Mutta siispä itse koulutuksessa perehdyttiin jälleen kerran tähän Korun lähdössä pysymättömyys ongelmaan. Jälleen tähän sonklaamiseen kului liian monta ja arvokasta minuuttia pois muulta koulutukselta. Mutta ei se auta. Asiaan on vain puututtava. Vielä en ole valmis luovuttamaan ja siirtymään lentäviin lähtöihin. En tahtoisi luovuttaa. Vaikka sitäkin Noora sanoi (itse niin tehneenä pahasti lähtöongelmaisen koiransa kanssa) että sillä saisin enemmän keskittymiskykyä radalle kun voisin miettiä radalle lähtiessä rataa kokonaisenvaltaisemmin kuin pelätä sitä lähtöä ja kaikki muu unohtuu. Onneksi Jaakko oli toisella puolella itse treenaamassa ja näki tilanteen ja ohjeisti Nooraa mitä oltiin keskiviikon treenissä asian suhteen tehty, niin jatkettiin sitten samalla linjalla.
Muuten Noorakin puuttui tähän minun älä ohjaa esteitä vaan ohjaa linjoja ongelmaan. Minun pitäisi paljon enemmän yhä edelleen unohtaa ne esteet ja ohjata Korulle vain kunnon linjoja. Koru sai kiitosta ja kehuja liikkeestään ja menostaan sekä ryhmäkavareilta että Nooralta, etenee mageesti eikä minulla olisi aikaa pööpöillä tai jäädä katselemaan sen koiran menoa. Ehheh. Siispä, harjoitus jatkukoon!
Menneenä keskiviikkona oli myös Jaakon koulutus. Siellä siis puututtiin tuohon lähtöongelmaan erilailla pienen pohdinnan jälkeen kun sanoin että TSAUn kisoissa varastaminen oli jo suorastaan törkeää, saas nähdä mitä tulosta tämä nyt tuottaa. Katsotaan. Muuten treeniradan pääpaino valssaamisessa. Liike minulla toimii ja näyttääkin kuulemma ookoolle, mutta tosiasiassa minulla on suunta aivan hukassa ja ajoitukset myöhässä. Jaakko vitsailikin että voisiko yhden toisen kurssilaisen (terveisiä vaan Sessa :) ) ja minun valssit yhdistää?! Toisella kun toimii ajoitus mutta liike on kökömpää, ja minulla toimii liike mutta silti ajoitus on metsässä ja oma suunta hukassa :D Ehheh voi meitä kökkyröitä! Ja taasen voi vaan todeta että etiäpäin, sano mummo lumessa!!
Huomenna onkin vapaapäivä.
Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti