Geisha osaa olla maailman rakastettavin pieni nallekarhu, unilta kun hän herää on sitä aivan pakko nuuhkutella ja halia on se vaan niin nallekarhu ja tuoksuu, niin, juuri sellaiselle pikkupennulle :) <3
Mutta. Osaa se olla aivan hirviökin! :D :D Siitä ei sen enempää koska kuulunee pikkupennun juttuihin purra aivan kaikkea ja kokeilla roikkua aivan kaikessa mikä liikkuu :D
Yhdessä opetellaan pieniä juttuja. Käydään eri paikoissa ja nähdään vieraita ihmisiä.
Eilen päivällä käytiin Juhan työpaikalla katsomassa uutta paikkaa ja monta uutta ihmistä. Kaikkiin Geisha tutustui ja otti silittelyjä ja sylittelyjä vastaan. Hienosti tutki koko isoa toimistoa ihan itse käymällä huoneesta toiseen. Istuskeltiin ja käveltiin myös korkealla parveketasanteella joka sellaista metalliverkkoa josta näkee läpi, eli monta metriä alas. Onneksi tasanteen päällä oli kuminen reikämatto jossa reiät olivat sentään pienempiä mistä pikkutassut ei mahtuneet läpi niinkuin siitä verkosta olisi saattanut mahtua. Hienosti Geisha korkella parvekkeella tepasteli ja istuskeli.
Myös leluihin tarttui innolla ihan vieraassa paikassa. Hieno penska :)
Eilen illalla käytiin vielä Pakkahuoneella iltamunkeilla, niin hienosti antoi kaikkien ohimenevien ihmisten itseään silittää. Tulipa eräällä, arviolta 10-13 v tytöllä itkukin kun ei saanut Geishaa syliinsä. Äitinsä hoputti että täytyy mennä kyyti lähtee, ja minä kauniisti sanoin että antaa pennun tutkiskella nyt ihan tuolla maassa uusia asioita. Itkuhan siinä sitten tuli kun olisi Geishan syliinsä niin kovin halunnut.
Myös rouvashenkilö kirkkaanpunainen poncho päällään ja kävelykeppi kädessään ihasteli Geishaa ja ihasteli kun ei moinen keppi pelota yhtään. Tunnisti myös rotua sen verran että kyseli "onko hän joku collie"? Hymähdin että juu kyllä hän on :) Juhan töissä sentään eräs rotuarvio oli jotain chihun ja suden väliltä :D :D
Mutta juu. Meidän touhut ne jatkuu. Jännää!
