Ylensyöneenä, laakereillaan muutaman päivän maanneena, vaikkakin silti edes takas mihin sattuu töhöttäneenä ei jutun taso varmaan päätä huimaa.... Porukoilla Savonlinnassa ollaan oltu muutama päivä nyt ja huomenna perjantaina lähdetään takaisin kotia kohti.
Blogi se elää hitaasti :D Mutta. Kokonaan en aio kuopata. Päivittyy kun päivittyy, jos päivittyy.
Välissä on taas sattunut ja tapahtunut. Edellisen päivityksen jälkeen yksi on joukostamme poissa, ja yksi uusi jäsen perheessä....
Lola rakkaani. Ensimmäiseni<3 Pieni suuri koira joka opetti minulle koirista PALJON. Johdatti minut rakkaan lajini, agilityn pariin, johon ilman Lolaa en varmasti olisi 'eksynyt'.
Lola ehti kunnioitettavaan 16 vuoden ja 5 kuukauden ikään <3 Sitten oli aika mennä. Mitään suurempaa dramatiikkaa ei asiaan liity, eikä Lolan tila romahtanut äkillisesti. Viimeiset kuukaudet pikkuhiljaa vauhdikkaammin alkoi kunto tasaisesti huonontua. Vaikkakin söi hyvin ja ikäisekseen jaksoi liikkua hyvin. Kuulo oli mennyt täysin varmaan pari vuotta sitten jo. Ja toinen silmä sokeutui täysin viimeisen parin kk aikana nopeaan. Muut vanhuuden tuomat oireet niitä sen tarkemmin erittelemättä vahvisti minulle päätöksen että tuo raskas päätös on nyt tehtävä että rakas pikku mummo saa vielä lähteä arvokkaasti <3 Ja olenkin itsestäni ylpeä että kannoin vastuuni loppuun saakka ja lähtö oli hyvin rauhallinen. Tuhkia odotellaan kotiin jotka saan toivottavasti noutaa pian <3
Nuku rauhassa Lola rakas <3 Ikävä on valtava.... <3
 |
| Viimeisellä yhteisellä kävelyllä <3 |
Juhannuksen jälkeen meille saapui Usva the cat. Kissa josta oltiin haaveiltu pitkään. Erilaisia vaihtoehtoja tutkiessa Usva tuntui sitten niin oikealta. Usva on kiltti, hellyydenkipeä, ja seurallinen sopivassa määrin. Nukkuu yöllä vieressä hetken aikaa, lopun aikaa jossain muualla, ja yleensä herää omalta fleecepeitoltaan minun puolelta sänkyä sängyn vierestä <3
Usvassa on 'toinen puoli' brittiläistä lyhytkarvaa, ja sen kyllä helposti huomaa <3
Kotihommista ja taloprojektista sen verran että kesän aikana saatiin valmiiksi minulle 'kenttä' laajennettua etupihalle. Kenttä ei ole täysimittainen, mutta kumminkin sen kokoinen että saa siinä tekniikkatreeniä ja kotiläksyjä tehtyä hienosti :) Samoin jo vuoden haave (siitä asti kun tuohon taloon muutettiin) saatiin päätökseen, kun lato saatiin siistiksi ja erinäisten vaiheiden jälkeen hankittua käytetty keinonurmi ja talkooporukalla asennettua se latoon. Ladon koko on 20x9 m. Pieni, mutta jälleen ihan riittävä siihen että kotiläksyjä saa tehtyä niin vaivatta että kävelee kodin ulko-ovelta 10 m ladon ovelle omalle keinonurmelle :) Kiitos kaikki ihanat ihmiset ketkä apuna olitte!! Alkusyksystä myös saatiin iskän kanssa kontaktit (keinua lukuunottamatta, sen ostin Keulapuu lta) valmiiksi! Nyt puuttuu esteistä enää pituus, muuri ja pussi. Ja pussia en aio missään nimessä edes harkita hankkivani. Että kyllä nyt pystyy jo harjoitella juttuja kotona paaaallljon paremmin mitä uskalsin vielä reilu vuosi sitten kuvitellakkaan!
Mutta. Tälläistä tällä erää. Ehkä taas joku kuukausi päivittelen uudelleen :D
Kuvassa ladosta surkea kuva hiukan vaiheessa vielä. Vaikka ei tuo kyllä mikään kovin hohdokas ole olemassakaan, mutta tuo kuva nyt on nuhjuisuuden huippu :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti