Ajattelemisen aihetta

....Jaakon treenit siis eilen. Palaute on karua, mutta niin totta ja paikkaansapitävää. Tykkään Jaakon tyylistä sanoa asiat suoraan kiertelemättä. Sitähän minä läksin hakemaan. Syitä, korjausta ja apua siihen miksi ihmeessä saan Korun aina radalla toimimaan ihan miten sattuu, perusopetus tuolle koiralle on kumminkin ollut huolellista mutta radalla yksinkertaisetkin asiat kaatuu. Asiat, ja syyt niihin on paljon yksinkertaisempia mitä voisi luulla ja peiliin katson tiiviisti.

Näytin Jaakolle videon viikonlopun kisoista jossa Koru jälleen paahtaa esteiden ohi ihan surutta jotka mielestäni ovat suoraan loogisesti edessä. Kuka nähnytkin sen viimeisen videon naamakirjassa niin ne putki ja aa mistä Koru paahtaa ohi. Miulla on hemmetin hieno ja loogisesti toimiva todella ohjausherkkä koira. Jaakon sanoin että se kyllä tekee! Miksi oi miksi mie en osaa sitä käyttää?! Jaakko katsoi videon vasta treenipätkäni loputtua, mutta sanoi jo ennen videon nähtyään että tietää katsomattakin mistä nekin virheet ovat johtuneet. Ja näin oli. Kysyi miulta treenin loputtua että opitko tänään mitään. Ei siinä voi kun nöyränä, mutta kumminkin niin onnellisena todeta että kyllä opin, ja perustan aivoriihen asian käsittelemiseksi. Alkaa nämä oman ohjauksen perussynnit valjeta miulle, mutta miksi helkkarissa ne on niin vaikea viedä sinne radalle saakka. Hoihh. Anna anteeksi Koruseni että siulla on näin onnettoman töröuuno ohjaaja.

Lisättäköön tähän loppuun nyt osuva mietelause jonka myötä vetäydyn aivoriiheeni ajatuksineni ja jatkan asioiden työstämistä päässäni :)

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne.
- Albert Einstein

Hoplaa!

Kotisivuni kuolivat aikapäiviä sitten. Jos kukaan enää edes muistaa niitä olleen :D! Syynä tähän on muutto uudelle paikkakunnalle ja kiinteän nettisopimuksen irtisanominen, jonka myötä menetin siis kotisivutilan jossa vanhat kotisivuni olivat. Nojoo myönnettäköön että olihan niiden päivittäminenkin jäänyt jo aikapäiviä sitten unholaan. Silloin tällöin kylläkin ne mieleen aina tulivat ja mietin pitäisikö perustaa uudet. Eipä vaan ole enää kotisivujen värkkäys innostus enää läheskään sitä mitä jokunen vuosi sitten joten en ole ryhtynyt toimeen. Tämän blogin perustaminen saikin ajatuksensa siitä että voisi kumminkin olla paikka jossa saan jakaa ajatuksiani noiden kolmen rakkaan karvakorvani hökkyröinnistä ilman että suollan sitä naamakirjassa niidenkin eteen ketä se ei voi vähempää kiinnostaa, sekä tuon kamera eli kuvailuharrastukseni silloin tällöin ilmeneviä tuotoksia. Isompaa tekstitulvaa tai sen syvällisempää tai varsinkaan fiksumpaa asiaa täältä on turha kaivaa joten se tänne eksyy jota kyseiset asiat kiinnostaa. Eli, ei koiraihmiset ja tosikot, älkää vaivautuko :D !
Lisäilen tänne ainakin vielä kunkin pääosan esittäjän sivulle jotain höpinää. Jatkoa siis seuraa... ehkä.